Julia

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

cast off thy everyday cares

Juju - vapaana feat. Julma-Henri




Puolet joululahjoista on paketoitu, jäljellä on hankalimmat ja aikaa vievät lahjat. Kohta saa laittaa joulukortitkin postiin ! Joulusiivouksenkin oon tehny. Koska nyt on alkanu olemaan näitä pieniä pakkasia eikä oikein tiedä mitenkä pitäis pukeutua, ostin mua lämmittämään jumpsuitin. Rakastan tätä ! Ja nyt saa köllötellä väsyneenä tää haalari päällä teetä lipittäen.




tiistai 6. joulukuuta 2011

osaan laulaa kuin enkeli ja samalla en ollenkaan

Juha Tapio - Minä sinua rakastan



Lunta tulvillaan tai no melkein. Sain eilen joulufiilistä kun askarreltiin Even kanssa joulukortteja ja juotiin glögiä. Tänään tein piparkakkuja, ja voi nam miten hyvältä ne maistuu tuoreena. Porukat tuli iltakahville ja arvosteltiin äitin kanssa linnan juhlien iltapukuja. Parhautta !
Oon tässä muutaman päivän haaveillu fish eye objektiivista ja taitaa semmonen tulla aikaisena joululahjana. Sponsorina joudun kyllä itse toimimaan.

Ps. Hyvää itsenäisyyspäivää !

perjantai 2. joulukuuta 2011

oot aatoksissain sä aamuin, unessa iltaisin


Hei nastaa joulukuun alkua ! Toinen päivä menossa eikä lumi oo ilmestyny takaisin :( Kaippa tuo tulee viimestään jouluaattona takaisin :) Mulle joulukuu tekee ihmeellisiä tekoja - musta tulee nimittäin ihan superkiltti. Tää on pitäny paikkansa 20 vuoden ajan (hullua kun voi sanoa noin suuria vuosilukemia !). Käyttäydyn nätisti ja otan muita ihmisiä enemmän huomioon, syön ja elän terveellisemmin. Eilisestä asti tupakkaa on mennyt yllättävän vähän ja haluaisin päästä ulos kävelylle. Tänä aamuna kun heräsin mun teki mieli VETTÄ JA OMENAA !! Ja iskä oli Muuramen yrityksen pikkujouluissa laittanu mun nimen johonkin arvonta lomakkeeseen ja voitin jonkun terveyslehden vuodeksi. Tää on kohtalo !


Oon vieläkin ihan uupunu ja sekaisin eilisestä illasta. Ensin töissä oli energiaa vievä työvuoro, jonka jälkeen sattu jotain aivan hirveetä. Jotain semmosta mitä ei toivo kenenkään piireissä sattuvan. Lähdin viemään kaveria 80 kilometrin päähän ja järjestelin itelleni kyydin että pääsisin kotiin. Ajomatkalla yritin vaihtaa puheenaiheita että kaveri piristyisi eikä miettis kamaluuksia, samalla yritin kuunnella kaverin pahaaoloa. Mietin tossa kun multa ollaan monesti kysytty miks mä oon näin kiltti ja miks mä autan aina toisia. Ehkä siks, koska mun mummo on joskus sanonu mulle kun oon ollu pieni että tee se muille minkä tahdot muiden tekevän sinulle. Eräs ihminen on myös sanonut että hyvät teot palkitaan, ja uskonkin siihen hiukan. Toivon että monella muullakin olis halu auttaa ystäviä ja läheisiä, oli kello mitä vaan tai olit missä vaan. Välillä tuntuu että liian monet ajattelevat vain itseään. Ja silti nämä ihmiset kutsuvat itseään hyviksi ystäviksi.