Tsau pulut ! Ette ikinä arvaa mitä oon tehny; pyöräilin eilen Muuramesta Kortemäkeen elikkä joku 16 kilsaa per suunta ja se reitti mitä menin oli yhtä vuoristorataa. Jalat oli tulessa, vatsikset huuti hoosiannaa ja keuhkot meinas räjähtää. En oo ollu näin ylpee itestäni hetkeen ! Tämä johtunee siitä koska poljin KAIKKI ylämäet enkä luovuttanu, ja vieläpä 6 vuoden röökitaustan omaamana. Paitsi nyt käynnisty toinen savuton viikko ;) Apuna tässä on ollu Nicorette purkat ja hyvä tsemppi joukkue. Ja mulla on joku ihme vimma lähtee salille !! Kunnon pumppi rääkkikin olis ihan jeba. En kyllä tosissaan tiedä mikä tää tämmönen villitys on, mutta hyvältä tuntuu :) Ja koska tupakoimattomuus tekee välillä tiukkaa ja tää urheiluvillitys vie ajatukset mukanaan, toimii tää myös hyvänä terapiana. On ollu oma elämäkin yhtä vuoristorataa, enkä oo tottunu olemaan sinkkuna (liian paljon aikaa itelleni eikä oo sitä toista), on ihan kivaa kun on jotain mihin voi keskittää energiansa ja ajatuksensa. Ja onneks mulla on semmonen työ missä ei kerkiä omia ajatuksiaan paljon murehtimaan tai ratkomaan. Ja työporukka on niin mahtava ja piristävä ettei tosikaan ! Ofc myös ystävät on tukena tässäkin ♥ En sit tiiä onko hyväks siirtää murehtimisprosessia myöhemmäks, mutta on paljon kevyempi olo näin.
